Ajankohtaista riskinarvioinnista – riskinarvioinnin seminaaripäivä Säätytalolla

Ну, вот, уже напечатали статью о нашем семинаре в министерстве. О чем был мой доклад можно узнать из текста, если язык вам знаком. Так что я уже и в новостях засветилась :-)

29.03.2012 12:19

Harmaasta ja tihkuisesta säästä huolimatta oli Säätytalolle saapunut lähes 70 kuulijaa saamaan viimeisintä tietoa riskinarvioinnin tutkimusyksikön projekteista liittyen eläinten- ja kasvien terveyteen ja elintarviketurvallisuuteen. Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikön tutkijat kertoivat päättyneistä, meneillään olevista ja hieman tulevistakin projekteista. Seminaari tarjosi läpileikkauksen koko yksikön toiminnasta.

 

Säätytalo antoi juhlalliset puitteet

Yksikönjohtaja Kirsti Savelan tervetulotoivotuksen jälkeen tutkimusprofessori Anja Hallikainen toi tuoreet terveiset Parmasta Efsan kokouksesta. Kokouksessa oli pohdittu riskinarviointiin liittyvien tiedontarpeiden yhtenäistämistä kansainvälisessä yhteistyössä. Puuttuvien tietojen keräys on nyt noussut erityisen tärkeäksi, etenkin lisäaineiden osalta. Vaikka jo lainsäädäntö edellyttää tiedonsiirtoa EU:n ja Efsan välillä, ei tämä toimi ongelmitta. Efsassa onkin käynnistynyt pilottihanke, jossa Evira on mukana siirtäen Elmon validioitua tietoa Efsaan. Evira on EU-maiden viimeisiä alan viranomaisia, joka kehittää analysoidun tiedonsiirtoa Efsaan.

Jonna Kyyrö esitteli emakoiden taudinseurantaohjelmien edustavuuden arviointia. Sikojen tautitilannetta seurataan Suomessa monen taudin varalta. Vuosittainen emakkojen tautiseuranta perustuu noin tuhanteen teurastettavista emakoista otettuun verinäytteeseen. Eviran riskinarviointiyksikössä laaditussa selvityksessä arvioitiin emakkojen seurantaohjelmien edustavuutta Aujeszkyn, PRRS- ja TGE -tautien osalta. Näitä tauteja ei tällä hetkellä esiinny Suomessa ja viimeisimmästä havainnosta (TGE) on jo yli 30 vuotta.

Seurantaohjelmat ovat Suomessa toteutuneet suunnitelmien mukaisesti tarkasteltujen vuosien (2008-2009) osalta. Seuranta on kohdistunut sikaloihin satunnaisesti ja suunnitellut näytemäärät ovat toteutuneet. Tulosten mukaan seurantaohjelma tunnistaa herkimmin taudeista PRRS:n ja epäherkimmin TGE:n. Yksittäisenkin vuoden tulosten perusteella voidaan varmistua siitä, etteivät taudit ole muuttuneet endeemisiksi Suomessa, mutta tautivapauden osoittamiseksi yhden vuoden seurantaohjelman tulokset eivät ole riittäviä. Tautivapauden osoittaminen tehostuu, kun siihen yhdistetään muu verinäytteisiin ja oireisiin perustuva tautiseuranta, sekä arviot tautien maassa leviämisestä ja maahantuloriskistä.

Tutkimustulokset on julkaistu Eviran Tutkimuksia –sarjassa (1/2012) .

Anna Leimin esitelmä liittyi EHEC bakteerin tartuntalähteisiin ja niiden riskinhallinnan taloudelliseen merkityksen. Enterohemorragisia E. coli (EHEC) -bakteereita saattaa esiintyä erityisesti nautakarjan ja muiden märehtijöiden ruuansulatuskanavassa, josta sitä voi erittyä ajoittain ulosteen mukana ympäristöön. Eläimille EHEC -bakteeri ei yleensä aiheuta tautia, mutta ihmiselle se saattaa aiheuttaa vakavan suolistotulehduksen, mikä voi johtaa erityisesti lapsilla ja vanhuksilla hengenvaaralliseen munuaisvaurioon. EHEC -bakteerin suhteellinen yleisyys teurasnaudoissa (0,5-1,2 %), pieni infektiivinen annos ja vakava taudinkuva tekevät siitä vakavasti otettavan riskin. Riskinarvioinnin tutkimusyksikön EHEC-projektissa tuotetaan tietoa bakteerin aiheuttamasta riskistä suomalaisessa elintarviketuotannossa sekä tarkastellaan riskinhallinnasta syntyviä kustannuksia. Seminaarissa esiteltiin projektin keskeneräisiä tutkimustuloksia.

Kimmo Suominen kertoi Eviran ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yhteistutkimuksesta Orgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa. Tutkimuksessa selvitetään orgaanisten haitta-aineiden esiintymistä biokaasulaitosten lopputuotteissa sekä haitta-aineiden kertymistä maaperään tai elintarvikkeisiin. Samoja haitta-aineita esiintyy muutenkin luonnossa, joten lisää tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, mikä on haitta-aineiden elintarvikeketjulle aiheutuma riski.

Odenna Sagizbaeva kertoi kasvien saastumisprosessin mallinnuksesta, joka on kasvava kiinnostuksen kohde. Kasvit ovat merkittävä myrkyllisten aineiden reitti ihmisten ravintoketjuun. Epäpuhtauksia voi tulla kasveihin ympäristöstä eri tavoilla. Tärkeimmät mallinnuksessa huomioon otettavat saastumisprosessit ovat epäpuhtauksien kertyminen veteen, diffuusiolla maaperästä juuriin ja kiinnittyminen kasvien lehtiin ja varsiin. Epäpuhtauksia voi olla myös ilmassa. Mekanismi, jolla kasvillisuus saa epäpuhtauksia, on määritelty epäpuhtauksien kemiallisilla ja fysikaalisilla ominaisuuksilla, ympäristön kunnolla ja kasvilajeilla. Mallissa on käytetty parametrina todellisia MTT laboratorion tuloksia.

Leena Sahlström esitteli kyselytutkimuksen tuloksia nauta- ja sikatilojen tautisuojaustasosta sekä tilanpitäjien asennetta parantaa tautisuojausta. Tutkimuksessa selvisi, että tautisuojaus oli parempi isoilla tiloilla ja etenkin sikatiloilla. Tautisuojauksen parempaan tasoon vaikutti moni asia, esimerkiksi tilallisten koulutustaso. Tutkimusta tautisuojaustasoon vaikuttavista tekijöistä jatketaan.

Terhi Virtanen kertoi Suomen lammaspopulaation epidemiologisesta merkityksestä. Lampureista vain pieni osa voidaan luokitella ammattimaisiksi, jolloin myös mahdollisen taudinpurkauksen taloudellinen merkitys jäisi pieneksi. Lammastuotanto on suhteellisen vähäisessä määrin sekoittunut muiden tuotantoeläinten kanssa, joten myös epidemian levittäjänä lammastuotannon vaikutus jäänee pieneksi. Eläintautien tärkein leviämisreitti eli suorat eläinkontaktit tilojen välillä (eläinliikenne) ovat myös vähäisiä. Lammastuotannon epidemiologisen merkityksen tutkimista jatketaan mm. simulaatiomallilla. Lammastuotannon kuvaus on osa laajempaa EHKÄ-projektia ja siitä on myöhemmin valmistumassa raportti.

Kemiallisesta riskinarviointiprojektista suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille kertoi Johanna Suomi. Tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus kehittää valvontaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin kohdistuneet aikuisten raskasmetallialtistumiseen. Nyt on tarpeen ja tärkeää tehdä riskinarviointi lasten kumulatiivisesta altistumisesta raskasmetalleille eri elintarvikelähteistä. Lasten altistuminen raskasmetalleille on suurempi kuin aikuisilla, sillä lapset syövät kokoonsa nähden enemmän kuin aikuiset. Lisäksi lasten elimistö on herkempi ja siten riskikin suurempi. Samoin joidenkin aineiden imeytyminen on tehokkaampaa lapsilla kuin aikuisilla. Tutkimus on juuri alkanut ja sen on arvioitu valmistuvan 2014.

Vera Mikkilä puolestaan kertoi suunnitelmia kvantitatiivisesta riskinarvioinnista lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. Tutkimuksessa arvioidaan pitkäaikaissaantia eri ikäryhmissä. Projektin on tilannut Eviran TUTU-yksikkö. Projekti valmistuu vuoden 2012 aikana. NITRIS-hankkeen tavoitteena on määrittää nitraatti- ja nitriittipitoisuudet Suomessa yleisemmin käytetyissä kasviksissa ja juureksissa sekä liha- ja makkaravalmisteissa ja juustoissa ja siten arvioida aikuisten ja lasten alistumista nitraatille ja nitriitille.

Jukka Ranta selvitti muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnusta muuttuvassa valvontaohjelman riskinarvioinnissa, esimerkkinä munintaparvet.

Salmonellavalvontaohjelman tuloksiin nojaava riskinarviointi pyrkii arvioimaan mm. salmonellan todellista esiintyvyyttä ottaen huomioon erilaisia tilastollisia epävarmuustekijöitä, joista yhtenä ns. testauksen ’kokonaissensitiivisyys’. Tällä tarkoitetaan kokonaistodennäköisyyttä löytää esim. positiivinen munintaparvi, jos parvi olisi infektoitunut, kun otetaan huomioon parven sisäisen epidemian vaiheet, jotka vaikuttavat toteamisen mahdollisuuteen. Tällöin kokonaissensitiivisyys ei ole vakio vaan muuttuva, mikä tekee arviointimallin rakentamisen haastavaksi koska sen parametreja ei voida estimoida ilman joitakin lisärajoitteita. Ongelman mallinnusratkaisu syntyi FoodBUG-projektin lopulla ja se täydentää näin aiemmin riskinarviointiyksikössä 2008 laadittua mallia, jota oli sovellettu myös EFSAn työssä 2010.

Riskinarvioinnin tutkimusyksikön uutena tutkimuskohteena on kasvinterveys. Salla Hannunen avasikin näkymiä tulevaisuuteen. Salla kertoi myös kasvinterveyden riskinarvioinnin perusteista ja tarpeista ja myös merkityksestä koko kansantaloudelle. Kasvinterveyden riskinarviointia tarvitaan alan lainsäädännön kehittämiseen sekä valvonnan parempaan ja oikeampaan kohdentamisen esimerkiksi kohteisiin, joissa tuhoojien esiintyminen on todennäköisempää. Evirassa keskitytään nimenomaan Suomen kasvinterveyden riskinhallintaan ja riskinarviointiin tuhoojista, joita ei Suomessa vielä toistaiseksi ole.

Trendikästä luomutuotantoa omalta alueeltaan valotti Kitty Schulman esitelmällään luomukalkkunatuotannon kehittämishankkeesta. Luomukalkkunatuotantoa aiotaan Suomessa käynnistää. Projekti on vasta aluillaan ja Eviran osuuden tavoitteena on tunnistaa eläinten terveyteen ja tautisuojaukseen liittyvien riskien seuraukset ja riskinhallintakeinot.

Lisäksi Antti Mikkelä kertoi ihmisten salmonellatapausten kohdentamisesta elintarvikelähteisiin. Tutkimustuloksia ei ole vielä virallisesti julkistettu ja siksi ei ole lyhennelmää.

Фото от скуки. Типа минифотошоп на телефоне.