Слава или скорее позор на целую неделю

Итак, сегодня наконец вышла статья обо мне, которая теперь будет целую неделю висеть на первой странице. Это мой первый опыт общения с "журналистами" и уже сейчас я могу сказать, что всей душой поняла, что такое текст, вырванный из контекста. Проще говоря, все что я писала и говорила, они переврали по-своему, ну, и вместо обычной одной фотки, у меня их аж целых три. Короче, слава мне точно обеспечена, придется неделю из офиса не вылазить :-(

В общем, не верьте тому, что эти журналюги пишут :-)

Kansainvälistystä Kazakstanista

16.08.2011 14:32

Kazakki-suomi-kazakki -sanakirjalle olisi mahdollisesti tässäkin talossa käyttöä. Kazakstanilainen Odenna Sagizbaeva on kesäkuun puolesta välistä alkaen tutkinut kvantitatiivisia malleja puolitoista vuotta kestävässä riskin arviointi -projektissa TUTOn riskinarvioinnin tutkimusyksikössä. Työkielenään englantia käyttävälle Odennalle vaikeuksia tuottavat puhekielen ymmärtäminen ja suomenkieliset paperihommat – ja lisäksi vielä kylmä toimisto.

Odenna rakastaa lukemista ja erityisesti dekkarit ovat suosiossa. Odenna nauraakin sitä, että tällä hetkellä hänen työnsä on juuri sitä, mitä hän rakastaa muutenkin tehdä – silkkaa lukemista!

Odenna muutti Suomeen 9 vuotta sitten. Tänne hän päätyi tullessaan opiskelemaan englanninkieliseen tietojenkäsittelyopin koulutusohjelmaan Joensuun yliopistoon. Jo ennen Joensuuta Odenna opiskeli Pietarissa matematiikkaa. Ei toisaalta olekaan ihme, että hyvin kansainvälisen ja teknologiapainotteisen kazakstanilaiskylän kasvatti on viettänyt ison osan elämästään ulkomailla: ainoastaan 15 % Odennan kotikylän asukkaista on alun perin kazakstanilaisia ja loput ovat ulkomailta tulleita ammattilaisia. Hän sanoo kuitenkin olleensa kotimaassaan aikamoinen kotihiiri. Odennan vanhemmat ja pikkusisko asuvat edelleen Kazakstanissa ja Odenna käy edelleen välillä siellä perhettään katsomassa.

Ennen Eviraan tuloa Odenna on tehnyt tutkimuksia Helsingin yliopistossa matemaattisesta biologiasta ja valmistumisen jälkeisistä opinnoista. Jatko-opintojen päätyttyä Odenna alkoi etsiä alansa töitä ja hänelle tarjottiinkin tervetullutta paikkaa Evirasta. Työ täällä on mieluista ja Odennasta on kivaa, kun on oma toimisto. ”Harmi vaan, että siellä saa aina palella”, Odenna hörähtää.

Kylmän toimiston kangistama Odenna on välillä kesän aikana löytynyt lämmittelemästä Viikin 4. kerroksen terassilta.

Odennan työkieli on ainakin toistaiseksi englanti, mutta hän yrittää aktiivisesti ja sinnikkäästi oppia suomea niin yliopiston kursseilla kuin arkielämässäkin. Syy siihen, miksei 9 vuotta Suomessa ole tuonut parempaa kielitaitoa, on yksinkertainen: Odenna on työskennellyt yliopistolla kansainvälisessä porukassa, jossa suomea ei ole käytetty saati edes tarvittu. Muutaman sanan osaamisesta ja ymmärtämisestä onkin päästy jo pitkälle, sillä Odenna lukee ja kirjoittaa omasta mielestään jo kohtuullisen hyvin. Vaikeinta on puhekielen ymmärtäminen ja se etenkin silloin, kun puhuja tikkaa menemään Nakke Nakuttajan nopeudella. Päänvaivaa aiheuttaa myös virallisten paperien täyttö ja byrokratia, mutta niihinkin on kuulemma jo alkanut tottua.

Työt sujuvat enimmäkseen ongelmitta, vaikka työkielenä onkin englanti. Varsinaisen tutkimuksen suhteen ei ainakaan ole suuria kieliongelmia päässyt syntymään, sillä kaikki luettavat artikkelit ja tiedot ovat ainakin tähän mennessä olleet (ehkä Odennan helpotukseksi) englanniksi. Tästä huolimatta toiveissa on eviralaisuuden aikana oppia puhumaan kunnolla suomea. Toistaiseksi kazakstanilaisemme joutuu silti aika ajoin turvautumaan Google-kääntäjän apuun sähköposteja ja Eviran uutisia lukiessaan. Jotta kielitaito kohenisi, Odenna on kehottanut työkavereitaan puhumaan hänelle suomea. Selvennystä englanniksi pyydetään ainoastaan silloin, jos asian ydin ei suomeksi valkene.

Odennan mukaan Suomessa kaikki on hyvin erilaista Kazakstaniin verrattuna. Hän pitää esimerkiksi siitä, että pomot täällä ovat mukavia eikä heille tarvitse olla niin virallinen. Suomessa on myös todella hiljaista verrattuna tunteikkaaseen Kazakstaniin. Kotimaastaan hän kaipaa eniten basaareja ja katuruokaa, jotka ovat olennainen osa kansakunnan kulttuuria. Ne ovat myös ensimmäinen asia mitä mieleen tulee Odennan ajatelleessa kotimaataan ja kotiaan. Liikaa ei koti-ikävä kuitenkaan vaivaa, sillä Odenna näkee itsensä asuvan Suomessa vielä ehkä seuraavat 5 vuotta. Pidemmälle tulevaisuuteen hän ei kuitenkaan osaa nähdä. ”Kiertolaiselämä on osa minua, joten ei voi tietää, minne veri lopulta vetää”, hän kiteyttää.

Odenna poseeraa Raja-teoksen edessä. Rajat ovat tuttuja myös  Helsingissä, sillä hän asuu poikaystävänsä kanssa kaupungin itälaidalla Vuosaaressa. Tällä hetkellä käynnissä on asuntoremontti, joka vie lähes kaiken vapaa-ajan.

Teksti ja kuvat: Auli Laine